perjantai 10. huhtikuuta 2015

Pohdintaa motivaatiosta

Motivaatio on jotenkin jännä juttu. Välillä sitä ihan oikeasti on, välillä vaan mukamas. Huomaan itsessäni, että vaikka kuinka yritän tehdä oikeita ratkaisuja asioiden etenemisen eteen, niin lopputulos on se, että ihan oikeasti en vaan saa itsestäni irti.
Esimerkiksi pääsiäisenä söin mitä sattuu ja milloin sattuu, vaikka tavallaan hinku koviin treeneihin ja kunnon etenemiseen oli kova. Mutta silti sabotoin omaa tekemistä, ihan itse. Sitten kun se motivaatiomoodi iski taas päälle, niin ei ole tehnyt tiukkaakaan pysyä fiksussa ruokavaliossa ja treenata tuhannen kovaa.
Tänään kävin treenailemassa rintaa ja hauista. Lämmittelyiksi aloin kävelemään, mutta intouduinkin hölkkäämään. Näin keväisin se aina iskee, tuo juoksuvimma. Sitä kuvittelee etenevänsä vauhdikkaasti ja ilmavasti, muttta totuus on se, että lönkytän eteen päin kuin polvivaivainen norsu. Mutta ainahan saa kuvitella. 
Vedin samanlaisen treenin kuin viime viikollakin, mutta etsin riittävän kovat painot, että toistoja ei saanut montaa. Tekniikkakin välillä hajoili ja pahasti, mutta keskitytään siihen sitten ensi viikolla. Rintalihaksille tuli penkkiä, peck deckiä, vinopenkkiä ja ristikkäistaljaa. Hauiksille sitten kääntöä tangolla, vuorokääntöä kässäreillä ja keskitettyä hauiskääntöä. Muistan joskus ennen lapsen saantia tehneeni kovempaakin sarjaa 12,5 kilon hantteleilla, mutta tänään hätinä meni 4-6 melkoisten äänitehosteiden kera.
Että semmoista tänään. Nyt pitää pompata fillarin selkään ja ottaa suunta kohti työmaata. Ihanaa viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristä päivääni kommentoimalla!