sunnuntai 17. elokuuta 2014

Ajatuksia kilpailemisesta

Olen nyt välillä ehtinyt lukaisemaan muutamaa harvemmin lukemaani blogia. Liekö syksyn kisojen lähestyminen saanut aikaan kisabuumia, koska tuntuu, että kisasuunnitelmia löytyy.
Monet ovat vaan lähdössä kovin nopealla aikataululla kisaamaan. Olen vähän pyöritellyt omia ajatuksia tähän postaukseen, mutta en tiedä, että osaanko kaikkea kirjoittaa
1. Lihasten kasvatus
Siinäpä puuha, jossa harva on liian nopea ja/tai todella lahjakas. Miksi pitää asettaa niin tiukka aikataulu, että lihasten riittävä kasvatus on melkoinen mahdottomuus? Varsinkin, kun kisakireät on oikeasti niin pieniä, että ne vähätkin lihat hupenevat dieetin mukana, että päästään riittävän kireään kuntoon.
2. Liian tiukan suunnitelman fyysiset ja henkiset rasitteet
Jos on liian tiukka aikataulu, täytyy olla varsin tiukka ravinto- ja treenisuunnitelma. Miksi tehdä niin tiukka aikataulu, että yhdenkin päivän epäonnistuminen tekee tiukaa pääkopalle? Puolikin vuotta lisää aikaa kropalle voi tehdä paljon. Mutta jos lihatonta ruvetaan virittämään vuodessa kisakuntoon, niin paljon voi mennä metsään. 
Tiettyjä blogeja seuratessa olen tullut siihen tulokseen, että niin paljon voi vaikuttaa siihen, että kuinka paljon dieetilläkin voi syödä. Jos kisatavoite on liian pian, niin ei aineenvaihduntaa saa viritettyä toimivaksi.
Yhdenlainen ilmiö tuntuu olevan sekin, että offilla kerätään rasvaa liikaa, jolloin dieetistä tulee järjettömän kova. Pää voi kestää kisoihin saakka, mutta kestääkö se palauttelua kisojen jälkeen?
3. miksi mennä huonossa kunnossa lavalle?
Jos ajatellaan kilpailemista, niin eikö tavoite ole olla mahdollisimman hyvä? Tai niin mä ainakin ajattelen. En ymmärrä kisaamista kisaamisen ilosta enkä itse haluaisi olla lineupin huonoin.

Muutenkin varsinkin nuoret ihmiset voisivat miettiä syitä kisaamishaluilleen. Haluaako kisata siksi, että se on trendikästä vai oikeasti omasta halustaan? Itse rakastan treenaamista, mutta en silti ole varma, että haluanko treenata kisat mielessä ja vetää päälle dieettiä läpi. Jos on oikeasti siideripissis, niin se pää ei vaan kuukaudessa muutu kilpaurheilijan pääksi, näin kärjistettynä.

Voi olla, että jonain päivänä käyn viilailemassa tekstiä vielä lisää, omien ajatuksieni suuntaiseksi. Kaikki ei vaan tule kerralla mieleen, eikä vielä toisellakaan kerralla.

2 kommenttia:

  1. Kyllä! :D Kirjoitit mun ajatukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju kommentista! Mietin jo, että onko nämä vain vanhan akan hapatuksia, mutta ajattelin silti kertoa mielipiteeni :D

      Poista

Piristä päivääni kommentoimalla!