perjantai 14. maaliskuuta 2014

Pikkupotilaan kanssa kotona

Jos tämä päivä olisi mennyt suunnitelmien mukaan, olisin lähtenyt aamulla salille heti lapsen eskariin viennin jälkeen. Tänään kuitenkin herättiin yhdessä aamuun toteamaan, että selkä on kipeä eikä eskariin mennä. Söin aamupalan ja odottelin päivystyksen ajanvarauksen aukeamista. Vaikka soittelu alkoikin heti, jouduin vartin jonottamaan pelkästään ajanvaraukseen. Lopulta saatiin aika 9.30.
Aikaa odotellessa päädyin järkkäämään kotigymin treenikuntoon ja tekemään rinta-hauis-ojentajatreenin siellä.
Pinkit painot
Kotigymiini kuuluu siis suora-/vinopenkkihässäkkä ylätaljan kera. Siihen saisi myös jalan koukistus ja ojennus-systeemin, mutta se on niin järjettömän hankala, että on jäänyt käyttämättä. Paikka on liian pieni koko härvelille, joten olen korvannut penkin mukana tulleen painotangon tuollaisella pumppisetillä, johon en saa tarpeeksi painoja. Lisäksi on muutamat säädettävät käsipainot ja pari kahvakuulaa sekä kuntopyörä.
Siellä saa oikein hyvän treenin aikaiseksi. Kotioloissa tulee ehkä tehtyä kovemmalla sykkeellä kuin salilla, johtuen ehkä siitä, että painot loppuu kesken, joten joutuu tekemään melkoisella höökillä ja tuntumalla sarjoja. Esim. tänään tein punnerruksia ja penaa superina. Samoin kapeaa penkkiä ja alaspainallusta taljassa. Mutta huonoin treeni on tekemätön treeni ja näillä mentiin ja hyvin mentiinkin.
Aika loppui, joten aerobinen jäi tänään välistä. Lähdettiin siis päivystykseen. Päästiin hoitajalle 20 minuuttia myöhässä, mutta hoitaja oli todella mukava ja lapsiystävällinen. Hän tutki pojan tarkkaan ja totesi, että murtumia tuskin on, kun mikään painelu ja veivaaminen ei sattunut. Eli särkylääkettä ja lepoa, niin lihakset tulee kuntoon. Äidin pieni mies, joskus elämä vaan on rankkaa.
Tk-keikan jälkeen oli ruuanlaiton aika. Kokkailin omat ruuat ja miesväellekin jotain. Syön muuten välillä ihan samoja ruokia miesväen kanssa, jos heille on sopivaa ruokaa tehtynä. Jos nyt jokin kohta ei grammalleen mene oikein, niin maailma ei ehkä siihen kaadu. Mut itselle on helpointa se, että jos on aina äpöstykset valmiina, niin ei tule sorruttua.
Sunnuntainahan mulla on herkkupäivä. Onneksi, koska meillä on työbileet, jonne en ajatellut eväitä kuskata. Ehkä pienen rasian puddingia olisin voinut ottaa, muuta en. Lisäksi aion aamulla herkutella pekoniaamiaisella. Omnomnom. Pekoni täydellistää aamun. Lisäksi odottaa ne Cocovin ja Puhdistamon patukat. Jännää.
Nyt taidan kömpiä sänkyyn, talvilomalta jäi niin paljon univelkaa, että on ollut hankaluuksia.

2 kommenttia:

  1. Voi että, noi pinkit levypainot on makeet :) Pitäisi ehkä itsekin hankkia ne kotiin!

    hillamaaria.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen! Niillä saa monipuolista treeniä tehtyä :)

      Poista

Piristä päivääni kommentoimalla!