torstai 20. helmikuuta 2014

Voi tottavie

Jotenkin on vaikeata. Söhrään, möhlin, sotken ja rikon (itseäni). Sitten harmitukseen syön keksiä. Huoh. Tänäänkin olin ihan tolkuissani, kunnes tulin kotiin ja yritin syödä. Ruoka oli pilaantunut jääkaapissa, joten söin voileipää, pari keksiä ja pari mini-twixiä. Ei hyvä. Ruokaa laittaessani poltin käteni puuhellan luukkuun ja nyt siinä on kaksieuroisen kokoinen vesikello juuri kyynärtaipessa. Voitte uskoa, että suoraan sanottuna vitutti.
Eilen keitin kahvia. Sitten huomasin, että suodatinpussi oli lörpsähtänyt ja purut ympäri kahvia. Sitä äimistellessä kalakeitto kiehahti puuhellalle, siirsin kattilan, mutta savuahan siitä tuli hirveästi. Ajattelin, että keitänpä sitten kapselikoneella kahvia, mutta kesken kaiken palovaroitin alkoi huutaa eikä hiljennyt millään. Aloitin tuulettamisen, jolloin patalaiska sohvanvaltaajakin sai jalat alleen ja sillä välin, kun jahtasin koiraa oli kapselikeitin keittänyt kahvit yli kupin ja palovaroitin huusi edelleen. En ollut sen jälkeen kovin hyvällä päällä.
Huomenna pitää olla reipas ja pestä yski seinä, että päästään tekemään remontti ihan, ihan loppuun. Ei jaksa tätä puolivillaista menoa enää. Ja käydä salilla ja kaikkea. Aerobisen jätän tekemättä.
Online tunnilla sain hyviä vinkkejä aerobiseen, joita lähden ensi viikolla sitten toteuttamaan. Tämä viikko tuntuu kovin haasteelliselta lähteä mitään uutta toteuttamaan. Tässä kuitenkin salinaama pt:n vinkkaaman vatsatreenin jälkeen:
Ihan vähän punainen ja hikinen, kun tekee 5*15 linkkuveistä ja saman verran vuorikiipeilijää.

2 kommenttia:

  1. pakko oli vielä lukea ja nauroin ihan vääränä tota sun safkasettiä! NIIIN tuttua!

    VastaaPoista

Piristä päivääni kommentoimalla!